Mitä?! Katosiko Valopeitto?
Joulukuussa minut pakotettiin pysähtymään. Istuin kotisohvalla kaksi viikkoa itsekseni. Kiireisimpiä ruuhkavuosia elävälle yrittäjälle ja perheenäidille sellainen oli kuin äkkitörmäys seinään. Ja mitä siitä seurasi – muutos! Muutos hyvinkin monessa asiassa. Kun ei ole kuuteen vuoteen ehtinyt pysähtyä kunnolla miettimään missä mennään, sen tajuaminen yhtäkkiä voi saada aikaan isojakin juttuja. Kerron mistä kaikki lähti.
”Sä et voi ajatella noin sun tärkeimmästä markkinointikanavasta!”, mentorini latasi minulle erään Skype-keskustelun lomassa kun olin häpeissäni vajonnut pöydän alle käydessämme läpi nettisivujani. Siinä oli lause, joka todella sai miettimään. Olen ollut tänä vuonna 10 vuotta yrittäjänä. Kymmenen! Vuosien kiihdytysajossa sitä ei huomaa mitä kaikkea on ehtinyt kasata reppuunsa. Ja kuinka paljon on itse muuttunut, puhumattakaan yrityksestäni. Valopeitto oli minulle perustushetkellä vain pöytälaatikkoon tarkoitettu yritys. Ei mitään enempää. Siitä kuitenkin tuli isompi kuin olisin ikinä osannut edes kuvitella. Silloin tällöin olen miettinyt pitäisikö sitä uudistaa, mutta aina se on jäänyt.
Kunnes tajusin että nyt oli sen aika. Aloin pohtia mitä kaikkea olen nyt ja mitä haluaisin olla. Moni on vuosien varrella kysynyt onko nimeni ihan oikea nimeni vai taiteilijanimeni. Olen aina naureskellut vastaukseksi, että ihan oma on, avioliiton kautta saatu nimi, joka nyt kummasti vain sattuu sopimaan myös persoonaani. Mutta nyt omalla nimellä eteenpäin meneminen vain yksinkertaisesti kolahti. Aloin hahmotella uutta yritysilmettä. Syntyi lukuisia logoversioita kunnes muoto alkoi hahmottua ja näyttää minulta. Uuden logoni alle kehitin pienen ”englanti-skandinaavisen” sanaleikin PHOTO/GRAFIA kuvaamaan sitä kaikkea mitä teen ja osaan. Olen valokuvaaja, mutta teen edelleen paljon muutakin visuaalisuuteen liittyvää.
Kukaan ei tunne valokuvaajaa nimeltä Valopeitto. Mutta Suvi Sievilä nimisen valokuvaajan toivottavasti tulette vielä paremmin tuntemaan!
Yksin en olisi tähän tässä mittakaavassa pystynyt. Kaikkiin merkittäviin muutoksiin elämässäni on aina liittynyt ihmisiä. Niin liittyy tähänkin. Olen saanut paljon apua ja iso kiitos tästä kuuluu mentorilleni ja ystävälleni Antti Karppiselle. Kiitos flowsta! Ystäväni ovat auttaneet peilaamaan tämän uudistuksen eri vaiheita. Mieheni on ollut tukena tässä vuoristoratakyydissä kun itketti, suututti ja nauratti.
Siirrän pienellä asiaan kuuluvalla haikeudella nyt siis Valopeittoni takaisin taka-alalle. Mutta samalla pursuan intoa uuden yritysilmeen kanssa! Ja hymyilen samalla leveämmin kuin pitkään aikaan :)
”I’ll never be perfect, but at least now I’m brave
Now, my heart is open
And I can finally breathe
Don’t be mad, it’s just the brand new kind of free
That ain’t bad, I found a brand new kind of me
Don’t be mad, it’s a brand new time for me.”
– Alicia Keys
